Vanhat renkaat lähtivät irti ohuen ruuvimeisselin avustuksella ihan käsivoimin ja, koska ne eivät olleet mitenkään jumissa, työ oli helppo ja suoraviivainen. Renkaiden irroittamisen ja uusien renkaiden asennuksen välissä männän laki puhdistettiin, koska siinä oli vielä koneistamon pesun jäljiltäkin pieni karstakerros. Ei tällä varmaan mikään suuri vaikutus ole, mutta mitä vähemmän koneeseen rakennusvaiheessa vie karstaa sisään, sitä kauemmin kestää uuden käyntiä haittaavan karstakerroksen synty - tai ainakin näin minä asiaa järkeilin. Tuossa ao. kuvassa näkyy muuten hienosti puhdistetun karstan alta yhdestä männästä löytyneet kraaterit - liekö meriveden tuhoja tuokin?
Uudet renkaat asennetaan varaosapaketin ohjeiden mukaan. Ensin öljyrenkaat siten, että tukirengas laitetaan ensin, sitten ylin öljyrengas ja vasta viimeisenä alin. Mielenkiintoinen detalji oli, että alkuperäisissä öljyrenkaissa oli ohut vaijerimainen lukitus, mitä varaosissa ei ollut. Itse vaijeri oli varmaan jotain grafiittia tai vastaavaa, ainakin se oli tavattoman haurasta.
Öljyrenkaiden jälkeen laitoin paikoilleen keskimmäisen puristusrenkaan ja viimeisenä ylimmän. Nämä renkaat erottaa toisistaan siitä, että ylimmässä renkaassa on joko jokin karkaistu pinta molemmin puolin tai kahta eri metallia hampurilaisena. Alempi puristusrengas on ihan "yhtäpuuta". Se, että renkaat saa paikoilleen ihan sormivoimin, yllätti ainakin minut. Olin saanut lukemistani lehdistä ja netistä sen käsityksen, että uusien renkaiden paikalleen laittoon tarvitsee jonkun kalliin työkalun ja silti on vaara, että renkaat katkeavat. Ainakaan näiden renkaiden kanssa ei mitään vastaavaa vaaraa ollut, likö tilanne toinen joissain kireämmissä laitteissa. Alempi puristusrengas oli hieman vaikeampi laittaa paikoilleen, kuin muut mutta ei sekään hankala ollut.
