lauantai 30. elokuuta 2008

Uutta osaa

Tässä on tuntenut itsensä varsin hölmöksi välillä, se lienee merkki oppimisesta?

Alunperin konetta purkaessamme tuomitsimme alkeperäiset kannet rikkinäisiksi, kun niissä oli 3. ja 5. sylinterien pakokanavissa reiät kannen vesitilaan. Totuus oli, että reikä oli ihan tarkoituksella siellä ja se on perua moottorin autojuurista - tätä kautta otetaan osa pakokaasusta talteen ja kierrätetään takaisin imusarjaan ja poltetaan uuden täytöksen mukana - saastelaite siis. Sinänsä ihme systeemi, koska ei liene paljoa hyötyä kierrättää vain kahden sylinterin kaasuja ja päästää muiden neljän kaasut sellaisenaan ilmaan? No, veneessä kys. takaisinkierrätystä ei ole, vaan kanavat yhdistyvät imusarjan alla toisiinsa, mutta niitä ei sekoiteta imuilmaan.

Joka tapauksessa tulkinta kansien tilasta on ollut ilmeisesti ainakin osittain väärä. Voi olla, että kannet ovat edelleen jostain halki, mutta se ei enää järin kiinnosta, koska "rikkinäisten" tilalle ehdittiin jo hankkimaan uudet vaihto-osat purkutuomion saaneesta Astrosta. Hauska yksityiskohta sinänsä, että samaisen auton moottorin lohko oli mennyt myös venemoottorin varaosaksi ;-) Se tyhmyyden tunne tuleekin tässä - jos olisi tiennyt ja osannut, ei olisi tullut ostettua uusia kansia kunnolla edellisten todellista tilaa selvittämättä. Sinänsä vanhoissa kansissa oli kuitenkin sanomista muutenkin, koska niiden vesikanavat ovat auton osiin verrattuina todella pahasti korrosioituneet, samoin venttiilien tiivistepinnat ja muutama venttiili on vanhoissa kansissa kunnostettava ja uusittava. Eli pientä koneistamista kuitenkin olisi ollut tiedossa. *selittelyä* Onni onnettomuudessa on se, että uudet kannet Astrosta eivät ole todellakaan kalliita, jos niitä vertaa vaikka mihin tahansa ko. moottorin marinointiosaan.

Vanha kansi tiivistepinnan ja palotilan siistimisen jälkeen.


Uusissa kansissa on silmiinpistävän siistit vesikanavat ja niissä oli moninverroin enemmän karstaa ja öljyn jättämää "pikeä" sekä venttiilikoneistossa että itse venttiileissä sekä kannen valupinnoilla. Kaiken kaikkiaan "törkyiset" osat veneosiin verrattuna, mutta sitä se kilometrien nieleminen teettää. Tässä kansia puhdistaessa ehti ajatella kaikenlaista. Mm. laskeskelin, että mitä miten ajokilometrimäärä ja tuntimäärä veneessa suhtautuvat toisiinsa. Tästä käynnistyi pieni ajatusleikki - kuka ehtii ajaa veneellä vaikka yli 100h kaudessa? Tämä määrä vastaa autolla 60km/h keskinopeudella ajettua 6000km matkaa ja, jos keskinopeus on kaupunkialueiden takia tätä selvästi alempi, laskee ajettu matka vastaavasti - ymmärrätte varmaan mihin tässä tähdätään: ostaisitko veneenmoottorin jolla on ajettu vaikka 1500h? Et varmaan, sehän on jo ihan "loppu". Entäs auton jolla on ajettu 90tkm? Myönnetään, merivesi on veneen moottorin pahin vihollinen ja se tekee työtään ajotunneista huolimatta, koska veden mukana kanavistoon kulkeutuu vapaata happea ja pikkuhiljaa se ruostuttaa konetta sisältäpäin, eikä vastaavaa tapahdu autonmoottorissa läheskään samassa laajuudessa, mutta silti...

Hauska yksityiskohta Astrosta puretuissa imuventtiileissä on se, että niihin on hiottu ylimääräinen viiste tiivistepinnan ja venttiililautasen "saumaan" - joko venttiilit on joskus vaihdettu "viriosaan" tai auton jollain omistajalla on ollut jonkinlaista viritysintoa. Kuitenkaan mitään muuta erityistä kansista ei löytynyt, joten voihan olla, että venttiilit on tehty autoon tällaisina jo tehtaalta?





Seuraavaksi tarkistamme moottorin alakerran kunnon, koska vesi-öljy möhnä oli yläkerrassa mennyt näköjään ihan joka paikkaan, oletus on että sitä on myös alakerta aika lailla täynnä.

Ei kommentteja: